Kalavapriikin lähtökohta on ympäristövastuullisuus

Kalavapriikin toiminta-alue kattaa koko Suomen. Kalaa tuodaan Kuopion tuotantolaitokseen ympäri maan. Tehtaalta valmiit KalaOnni-tuotteet lähtevät kauppoihin kaikkiin valtakunnan kolkkiin. Tuotantoketjun kehittäminen on jatkuvaa, sillä pienimpiinkin muutoksiin on kyettävä reagoimaan turvallisuuden takaamiseksi. Turvallisuus merkitsee kuluttajasuojan rinnalla ympäristön kannalta kestäviä periaatteita ja toimintatapoja. Sillä, miten Kalavapriikki tänään toimii, on seurauksensa ympäristölle pitkälle tulevaisuuteen.

Kalavapriikin kaikkea toimintaa ohjaa ympäristövastuullisuuden periaate. Sen tärkeimmät toteutumismuodot ovat mahdollisimman omavarainen tuotantolaitos, biojätteen minimointi ja kenties tärkeimpänä muovittomuuden edistäminen. Näiden osa-alueiden yhteispelistä syntyvät KalaOnni-tuotteiden turvallisuus niin ympäristön kuin kuluttajankin kannalta.

Energiatehokas tuotantolaitos on vastuullisuuden kulmakivi

Kalavapriikin Kuopion Pienessä Neulamäessä sijaitseva tuotantolaitos on valmistunut vuonna 2016. Sen suunnittelussa energiatehokkuuden toteutumista tarkasteltiin monelta kantilta. Rakentamisvaiheessa noudatettiin vastuullisen ja energiatehokkaan rakentamisen serfitikaatteja, jolloin rakentamisesta ja materiaaleista aiheutuneet päästöt pystyttiin minimoimaan.

Uutta laitosta suunniteltaessa suuri painoarvo oli kiinteistön saavutettavuudella. Sijainti Pienessä Neulamäessä on optimaalinen kaikkiin ilmansuuntiin ulottuvien liikenneyhteyksiensä ansiosta, mikä helpottaa ratkaisevasti myös työntekijöiden pendelöintiä.

Kalavapriikin ympäristövastuullisuuden peruslähtökohta on pyrkimys omavaraisuuteen energiantuotannon osalta. Tuotantolaitoksen yhteydessä toimiva aurinkoenergiavoimala tuottaa noin 14 % laitoksen vuosittain käyttämästä energiasta. Laitoksessa hyödynnetään myös maalämpöä. Maalämpökaivoja kiinteistöllä on viisi kappaletta. Kiinteistön lämmityksessä syntyvä ylimääräinen lämpö, lauhdelämpö, ajetaan maalämpökaivoihin ja käytetään kiinteistön ja käyttöveden lämmittämiseen. Tämän seurauksena kiinteistö on tullut jatkuvasti energiatehokkaammaksi sekä kaukolämmön että vedenkulutuksen vähentyessä merkittävästi. Tuotannossa käytetty vesi lämmitetään laitoksen itsensä tuottamalla lämmöllä lukuun ottamatta pesuvesiä, joissa tarvitaan hetkellisesti suurta volyymia. Tuotannon jätevedet lasketaan rasvaerotuskaivoon, josta liete otetaan talteen ja kuljetetaan lähellä sijaitsevaan biokaasulaitokseen energian raaka-aineeksi.

Kalavapriikin tuotantolaitos alkaa nyt olla energiatehokkuutensa osalta huippuunsa viritetty, vaikka hienosäätöä tehdään toki jatkuvasti. Silti kaukolämmön kulutusta pyritään pienentämään entisestään tavoitteena mahdollisimman korkea omavaraisuus. Tulevaisuudessa Kalavapriikki tuleekin lisäämään erilaisia ratkaisuja lauhdelämmön talteen ottamisen tehostamiseksi. Lisäksi käynnissä ovat selvitykset, millaisella aikataululla laitos voisi olla kokonaan hiilineutraali.

Kompostiin ei mene mitään

Vuodessa Kalavapriikin tehtaan läpi kulkee noin 2200 tonnia kalaa. Jättimäisestä määrästä huolimatta kompostiin menevää biojätettä ei tule käytännössä lainkaan, vaan kaikki kalaraaka-aineen sivuvirrat hyödynnetään jollain tavalla. Suurimmilta osin sivuvirrat menevät eläinruokateollisuuteen sekä rehuteollisuuteen. Pieniä määriä myydään myös käsityöläisille, esimerkiksi kemiläiselle Korpikanteleelle, joka valmistaa lohennahoista muun muassa uistimia ja puukontuppeja. Uusi haara sivuvirroille on kalaöljyn valmistus, johon kalanruodot ja -päät ovat mitä oivinta raaka-ainetta.

Biojätteettömyys on pitkälti Kalavapriikin sijainnin ansiota. Sivuvirtoja hyödyntävää eläinruokateollisuutta on Kuopiossa paljon, kun taas rehukeittiöt sijaitsevat pääosin Pohjanmaalla, jonne sivuvirrat vie Kalavapriikin vieressä kulkeva Sininen tie. Kalavapriikille tuleva kalaraaka-aine on huippulaatuista, minkä vuoksi myös sen sivuvirroille on kysyntää jatkojalostuksessa.

Raaka-aineisiin perustuvan alan elinehto on toki muutenkin hyödyntää raaka-aine sataprosenttisesti, sillä hukkaan menevä raaka-aine tarkoittaa hukkaan menevää rahaa. Biojätteen minimoimiseksi on siten käännetty viimeisetkin kivet. Esimerkiksi kalojen fileoinnin jälkeen ruodoista erotellaan viimeisetkin lihat vielä erikseen koneellisesti ja hyödynnetään kuluttajatuotteissa pihveinä ja pyöryköinä.

Vastuullisuus tekee tuotteesta turvallisen

Kalavapriikin toimintaa määrittävät ja ohjaavat useat sertifikaatit. Ne tuovat yrityksen toimintaan järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta jo ennakkoon. Tämä on erittäin tärkeää riskien minimoimiseksi, kun ollaan tekemisissä herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden kanssa.

Riskien ennakoiminen on kuluttajasuojan kannalta elintärkeässä asemassa. Kun kuluttaja ostaa KalaOnni-tuotteen, pitää hänen pystyä luottamaan sataprosenttisesti sen laatuun ja turvallisuuteen. Tästä näkökulmasta muovittomuuden edistämiseenkin liittyy tietty tasapainottelu pakkausmateriaalin ja tuoteturvallisuuden välillä. Vaakakupin on aina kallistuttava jälkimmäisen puolelle – turvallisuudesta ei voida tinkiä. Vastuullisuuden on oltava itsestään selvä lähtökohta jokaisessa vaiheessa aina kalan pyytämisestä marketin kylmähyllylle asti.

Ympäristövastuullisuus näyttäytyy asiakasrajapinnassa myös pakkauskokojen kautta. Kalavapriikin kuluttajasuuntautuminen merkitsee ruokahävikin minimoimista. Pakkausmateriaalin käytön ja varsinaisen tuotteen koon välistä kultaista keskitietä haetaan jatkuvasti, sillä kuluttajaryhmät muuttuvat. Tällä hetkellä esimerkiksi yksi- ja kaksihenkisten talouksien määrä on kasvussa. Tämä on yksi esimerkki niistä muutoksista, joihin Kalavapriikin on pystyttävä vastaamaan tuotekehityksessään ekologisesti kestävällä tavalla.

Kohti muovittomuutta

Kalavapriikin toimintaa ohjaa tavoite vähentää muovin käyttö minimiin. Ensimmäinen askel muovittomuuteen oli kartonkia käyttävä pakkauskone, toinen styroksilaatikoiden korvaaminen aaltopahvilaatikoilla. Seurauksena on ollut paitsi muovin käytön väheneminen kymmenillä prosenteilla myös merkittävät säästöt varastoinnissa ja logistiikassa. Styroksilaatikot saapuvat tehtaalle valmiiksi muotoiltuina, aaltopahvilaatikot levyinä. Tilan säästöt ovat siten ilmeiset.

Kalantoimittajilta raaka-aineet tulevat toki edelleen styroksiin pakattuina. Uutta Kalavapriikin laitoksessa on se, että nykyään styroksipakkaukset murskataan ja paalataan omalla tontilla. Tehtaalta styroksiraaka-aine lähtee takaisin tuotantoon. Tällä Kalavapriikki on pystynyt merkittävästi vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Kalavapriikin kierrätykseen toimittaman styroksijätteen hiilidioksidipoistuma vastasi vuonna 2019 noin 770 000 tuhatta ajokilometriä, jos keskikulutus olisi 6 litraa sataselta.

Vuonna 2019 Kalavapriikki siirtyi käyttämään FSC-sertifioituja aaltopahvi- ja kartonkipakkauksia. FSC-sertifikaatti (Forest Stewardship Council) tarkoittaa, että valmistuksessa käytetty kuitu on vastuullisesti tuotettua. Pakkaus on kierrätettävä ja useimmissa tapauksissa myös valmistettu kierrätysmateriaalista.

Suomessa elintarvikealalla ollaan maailman edelläkävijöitä muovittomuuden edistämisessä. Myös Kalavapriikki haluaa olla tämän trendin aallonharjalla. Yrityksen asiantuntijat etsivät ulkomaita myöten vaihtoehtoja vähentää muovin käyttöä entisestään. Tällä hetkellä muovittomuus on viety niin pitkälle kuin nykyteknologialla on mahdollista. Tuoteturvallisuuden kannalta muovin käyttöä on pakkokin edelleen jatkaa, mutta Kalavapriikki on sitoutunut etsimään korvaavia vaihtoehtoja siellä missä mahdollista. Esimerkiksi pakkausten pintalaminaatti voi jo lähitulevaisuudessa olla jotain muuta materiaalia kuin muovia.

Muovittomuus on Kalavapriikin johtoajatus 2020-luvulle. Sen kehittämisessä ja edistämisessä on omat vaikeutensa ja kipupisteensä, mutta kun jatkaa valitsemallaan tiellä, voi olla varma että lopussa kiitos seisoo.