Kirjolohta vai lohta lautaselle?

Seisot kalatiskillä vuoronumerolappu kädessäsi kahden vaiheilla. Jäämurskassa pötköttelevät rinnakkain pulskat norjalaiset merilohet ja sievät kotimaiset kirjolohet. Haluat lautasellesi maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua kalaruokaa, mutta kumpiko lohikaloista olikaan se parempi vaihtoehto?

Kahden kalan välillä on eroja, jotka osa tuntee maussa ja osa liittyy suurempaan ajatukseen terveydestä sekä ympäristöstä. Kokosimme viimeaikaisten tutkimusten valossa syitä, miksi kaupan kala-apajilla kannattaa valita kirjolohi – ja kalaruoka ylipäänsä.

Aloitetaanpa perusteista! Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia, jotka eivät ole sukua toisilleen. Pienempi kirjolohi on kotoisin Tyyneltämereltä, isompi lohi Pohjois-Atlantilta. Tarkka-aistinen huomaa pieniä eroja maussa ja rakenteessa: lohi on rasvaisempaa, kirjolohen liha kiinteämpää ja hieman proteiinipitoisempaa. Purutuntumasta huolimatta molempia voi valmistaa ja maustaa samaan tapaan. 

Nimensä mukaisesti kirjolohi on värikkäämpi erityisesti kyljistään, ja se tunnettiinkin Suomessa aiemmin sateenkaarirautuna. Usko tai älä, kirjolohi-nimen keksi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Lohta tuodaan Suomeen runsaasti erityisesti Norjasta ja sitä myydään paljon merilohi-nimellä, joka saattaa luoda harhaanjohtavan mielikuvan vapaasti meressä uineesta kalasta. 

Ruokapöytään nostamamme kala on kuitenkin pääasiassa kasvatettua, olipa se meri- tai kirjolohta, tuonti- tai kotimaista kalaa. Kumpi lohikala siis on parempi valinta ja mistä erot johtuvat?

Suomessa kasvatettu kirjolohi peittoaa tuontilohen

Kuten kaikki ruoantuotanto, myös kalan kasvattaminen vaikuttaa ympäristöömme. Eniten hiilijalanjälkeen vaikuttaa kaloille syötetty rehu sekä kuljetusmatkat. Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on selkeästi pienempi kuin kasvatetun tuontilohen. Kotimainen kasvatettu kirjolohi on myös ulkomailta tuotua kilpailijaansa terveellisempää. 

Se johtuu rehusta. Ennen kaloille syötettiin lähes pelkästään kalaperäisiä ainesosia, mutta nykyisin niiden osuus rehussa on enää noin neljännes. Usein kalojen ruoka sisältää lähes puolet soijaa, jonka kasvatus kuormittaa ympäristöä. Soijapitoisen rehun on myös todettu heikentäneen tuontilohen rasvahappokoostumusta.

Onneksi meillä Suomessa ollaan rehuasian suhteen valveutuneita. Esimerkiksi suomalaisten sopimuskasvattajien yhteisö Benella Kala noudattaa tarkkaa ruokintaa taatakseen terveelliset tuotteet. Loppukasvatusvaiheessa ravintoon lisätään erikoisrehua, joka nostaa kalan EPA- ja DHA-rasvahapot sydämen hyvinvoinnin kannalta juuri oikealle tasolle. Tämä tekee kalasta Benella-kalan. 

Kotimaisen kirjolohen kasvatuksessa paljon käytetyn rehun taustalla on suomalainen Raisioaqua-yritys, jonka kehittämä Baltic Blend -rehu vähentää Itämereen päätyvää fosfori- ja typpikuormaa. Rehua varten kalastetun silakan ja kilohailin mukana Itämerestä nostetaan suurempi määrä fosforia kuin mitä koko kotimaisesta kalankasvatuksesta palautuu takaisin mereen. Myös kalankasvatuksesta syntyvä typpikuormitus pienenee ravinteiden kierron seurauksena merkittävästi. 

Rehun osuus ilmastovaikutuksesta on noin 80 %. Toinen merkittävä tekijä on kuljetus: kalankasvatukseen ja -tuotantoon liittyy rehun ja raaka-aineiden kuljetusta, kalojen kuljetusta käsittelyyn sekä jakelua keskusvarastoihin. Suomessa ja kotimaisella rehulla kasvattaminen lyhentää kuljetusmatkoja ja polttoaineen kulutusta sekä edistää tuoreen kirjolohen tarjontaa. 

Kalastettu kotimainen kala painaa vähiten ilmastopuntarissa

Suomen pitkä rannikko ja tuhannet vesistöt pursuavat elinvoimasta villikalaa, mutta niiden hyödyntämiseen tarvitaan lisää tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehitystä. Onneksi näitäkin on jo saatavilla kuluttajalle kätevässä muodossa. Muikku, hauki, kuha, lahna, nieriä ja siika nostavat suomujaan kirjolohen ja lohen suosion vanavedessä. 

Suomen kalakannat ovat pääasiassa hyvässä kunnossa ja niiden hyödyntäminen on varsinainen ekoteko. Kalastus poistaa tehokkaasti jo vesistöihin joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on pienempi, mutta se vaihtelee pyyntitavan, saaliin koon sekä kuljetusmatkojen ja polttoaineen kulutuksen mukaan. 

Enemmän kalaruokaa, enemmän hyvinvointia

Kalan lisääminen ruokavalioon kannattaa. Se lisää työpaikkoja ja toimeentuloa ja pienentää ruokavalion ilmastovaikutuksia jopa kolmannekseen nykyisestä. Samalla vaikutamme merkittävästi terveyteemme, sillä runsaasti kalaa sisältävä ruokavalio on tunnetusti (ja tutkimusten mukaan) ravitsemuksellisesti ihanteellinen. 

Suomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, eli suosio on suurta ja siksi tuottajien on syytä kiinnittää huomiota kestävään kalankasvatukseen. Tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän kestävästi tuotettua, terveellistä kotimaista kalaa. Vastuullinen tuottaja suunnittelee myös kuluttajalle helposti käytettäviä ja kiinnostavia kalatuotteita.

Valinnanvaraa onneksi riittää, siitä me Kalavapriikilla pidämme huolen. Löydät sopivan ruokavalion sekä omat kalasuosikkisi kokeilemalla. Suosimme kotimaista, lähellä kasvanutta kalaa, jonka alkuperän tunnemme. Käytämme tuotteissamme esimerkiksi ravintoarvoiltaan korkealaatuista Benella-kirjolohta, jota kasvatetaan Suomessa Itämeren ravinteita kierrättäen sekä lajikannoiltaan elinvoimaisia järvikaloja.

Haluatko tietää lisää luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä Kalavapriikilla? Tutustu tarkemmin vastuullisuustyöhömme kalaonni.fi/kalavastuu

Artikkelin lähteet:

Valtioneuvosto: Kotimaisen kalan edistämisohjelma 2021

Silvenius, F., Setälä, J., Keskinen, T., Niukko, J., Kiuru, T., Kankainen, M., Saarni, K. & Silvennoinen, K. 2022. Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 13/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 37 s.
https://jukuri.luke.fibitstream/handle/10024/551647/luke-luobio_13_2022.pdf?sequence=7&isAllowed=y

Benella Kala
www.benellakala.fi