Vastuullinen kala on ilmastohyvis – kotimainen muikku pärjää vertailussa jopa kasvipohjaisiin tuotteisiin
Kalavapriikin kuluttajapakattujen tuotteiden hiilijalanjälkilaskenta paljasti peratun kotimaisen muikun olevan todellinen ilmastohyvis. Sen hiilijalanjälki kestää vertailun jopa kasviperäisiin tuotteisiin.
Kalavapriikki nykäisi vuosi sitten kuutosvaihteen silmään yhden yrityksen kokoisessa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Yritys mittasi ensimmäisenä suomalaisena kalaruokatalona tärkeimpien kuluttajapakattujen tuotteidensa hiilijalanjäljet.
Ensimmäisellä hiilijalanjälkien laskentakierroksella Kalaonnin Mieletön muikku sai odotetusti tuotteistamme pienimmän lukeman. Sen hiilijalanjälki on 1,81 kg CO2ekv/kg eli yhdestä kilosta Kalaonni Mieletön muikkua ilmastoon päätyy hiilidioksidia 1,81 kiloa.
Mutta mitä lukema tarkoittaa käytännössä? Se hahmottuu nopeasti vertailtaessa sitä muutamien muiden tuttujen ruoka-aineiden hiilijalanjälkiin.
Kasvisruoan sekä kala- ja lihatuotteiden joukosta ympäristöystävällisimpiä raaka-aineita ovat perunat ja juurekset. Niiden hiilijalanjälki vaihtelee 0,3–1,0 kg CO2ekv/kg. Kasvipohjaisista tuotteista esimerkiksi tofun hiilijalanjälki asettuu haarukkaan 0,5–2,5 kg CO2ekv/kg tuotantopaikan ja -tavan mukaan.
Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on reilu puolitoistakertainen muikkuun verrattuna eli noin 3 kg CO2 ekv/kg. Kirjolohikin kuuluu vielä kirkkaasti ilmastohyviksiin. Sen päästöt ovat keskimäärin vain kuudesosa ilmastopahislistan paalupaikkaa pitävän naudanlihan hiilijalanjäljestä ja pienimmillään puolet sian- ja broilerinlihan hiilijalanjäljestä.
Suomalaisten eniten kuluttama kalatuote, norjalainen tuontilohifilee, tuottaa sen sijaan lähes kolme kertaa enemmän päästöjä Kalaonnin valmiiksi perattuun muikkukiloon verrattuna; merilohi suoltaa 4,6 kiloa hiilidioksidia ilmastoon kiloa kohden.
Muikulla on siis kevyt hiilijalanjälki verrattuna muihin kaloihin ja lihatuotteisiin, mutta se pärjää varsin mukavasti myös vertailussa kasvipohjaisiin tuotteisiin.
Tärkein syy muikun pieneen hiilijalanjälkeen on se, että luonnonkalojen ilmastovaikutukset ovat jo lähtökohtaisesti kasvatettua kalaa pienempiä. Ne elävät vapaina ja villeinä vesistöissämme, jolloin niiden kasvattamiseen ei tarvita rehua.
Lisäksi siihen vaikuttaa kalastustapa. Muikku on nopeakasvuinen parvikala, jota esiintyy lähes kaikkialla Suomen vesistöissä. Sitä pyydetään troolilla tai nuotalla. Kerralla nousevat saalismäärät ovat suurehkoja, jolloin alusten polttoaineenkulutus jää pieneksi.